Sateen vyöryessä tuulilasiin me saavutaan kaupungin laidalle
Kaksi väsynyttä matkaajaa vailla karttaa ja yösijaa
Kellon viisarit kuin Dalin taulussa sulaen mutkalle taipuvat, syviä varjoja, risteys usvassa, tää matka on vasta alussa
Eikä me palata

Refrain:
Koeta kulkea tää päivä mun kengissä, nähdä mun silmin ja tuntea mun sydämellä
Se kaikki mikä sai meidät rakastumaan ja pakenemaan
Koeta kulkea tää päivä mun kengissä, nähdä mun silmin ja tuntea mun sydämellä
Vapaana kuin tuuli vaeltaa ikuisella pakomatkallaan

Sateen tauotessa etsitään majapaikkaa vanhan kaupungin laidalta mutta punaista mattoa ei meidän eteemme rullata
Pitkiä katseita, harmaita torneja, ikkunassa verhot heilahtaa
Rumien talojen rumia lapsia ei tännekään taideta kaivata
Mut me ei kaduta

Refrain

Me luultiin pääsevämme eroon kaikesta
Mutta täällä jokainen
Pakomatka päätyy aina pääkadulle

Refrain