On suomenkieli vaikeaa
Kun hakee sanaa haikeaa
Kun tyttö poispäin katsoo
Ja vatsassa ikävästi etoo
On mukaanpyyntö vaivalloista
Sitä yrittää tarttua kainaloista
Niin on tyttö poissa
Ja portsari kiinni niskoissa
On käveleminenkin vaikeaa
Öisiä katuja yksin askeltaa
Kun katulamput jo sammuvat
Tummat varjot ylle kasaantuvat
Refrain:
Vaan periksi en anna milloinkaan
Yksin vaikka joudun kotiin kulkemaan
Näin kohdellaanko miestä vilpitöntä
Taas joutuisinko viettämään yötä yksin monta
Ei en teitä suostu uskomaan
Jostain löytyy joku joskus aivan varmaan
Hän joka oottaa
Öisten katujen levotonta harhailijaa
Taas kierrän samaa ympyrää
Päässäni monen tuopin kihinää
Löytyykö ihmistä joka ymmärtää
On synkkä janoisen mieli
Kipeä pää rapea kieli
Tyttö tarjo kostea lähde
Sinua ilman ei jano lähde
Jo sarastaa valkea aamu
Kotiin hiipii synkkä haamu
On verkko kevyt ei saalista
Tyhjä tasku kipeä kaalista
Refrain
|
Comments
Place a comment