Seisoit edessäni tuoppijonossa
lantioni kosketti sinua olit mielissäsi
ruskea tukkasi tuoksui merelle
se huumasi mut sua katsoin häpeämättä
olit hyvin innostunut
Tämän jälkeen Vanhalla
ei mikään ole ollut niin kuin ennen
mä siellä seison tuoppi koholla vahtien
mutta jonossa sua enää näe en
Istuit sylissäni pöytiin huudellen
sirpaleissa tanssin vannoen
sä vihdoin viet mut
puolimaailmaan niin valoisaan
kun kaadoit pöytää sua lujasti suutelin
Tämän jälkeen Vanhalla
ei mikään ole ollut niin kuin ennen
mä siellä seison tuoppi koholla notkuen
kalja kuohuu sua enää näe en
Ja valomerkki tuli liian aikaisin
sanoit käyväsi vessassa
muttet tullut takaisin
Tämän jälkeen Vanhalla
ei mikään ole ollut niin kuin ennen
mä siellä riehun tuoppi katossa horjuen
vuodet virtaa sua jonossa näe en
mä siellä kroolaan nenä tuopissa nauraen
jo kuudes vuosi sua jonossa näe en
|
Comments
Place a comment