Kahvitauolla mietiskelin minä
Mitä on tämä ihmiselämä
Pelkkä summa sattumien suurten
Vaiko perua atomien alkujuurten
Vastausta löytänyt en
Takaisin menin ääreen ruhojen
Lihaa leikkaan teurastamossa
Yöt hikoilen kurkkusuolaamossa
Refrain:
Lihanleikkaajat varokoon
Lipsahdusta valtimoon
Kurkunsuolaajat huomatkoon
Liika suola vie tuhoon
Nuorena poikana luulin niin
Että elämä vie mun pariisiin
Nykyään nousen kello kuudelta
Pääni tyynyyn panen aamutunneilla
Unessa unohdan maallisen pelin
Naperona ruohossa silloin telmin
Lähden tyttöni kanssa linnanmäelle
Maailmanpyörästä lennämme tähdelle
Refrain
|
Comments
Place a comment