Kaukaa, mastot esiin uivat takaa usvan niinkuin maasta menneisyyden.
Kaukaa, kajuutasta soitto kaikuu, tuuli kantaa tänne sävelen.
Kaukaa, uivat laivat valkolaivat maasta, jonka unhoittuneen luulin.
Takaa usvaverhojen, takaa maitten merien, takaa vuorten, maitten merien.

Refrain:
Kerro mistä laivat myötätuulen purjeisiinsa saivat.
Mulle tuovatko ne viestin vielä jostain kaukaisen.
Kerro uivatko mun luokseni, näin lapsuudesta laivat.
Kun lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.
Kun lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.

Jälleen, kastan hien, ruskotuksen nään ja neidot vilkuttavat kaukaa.
Jälleen, kangastukset saarten mua lupauksin luokseen houkuttaa.
Silloin, laivat minut jättävät, ne vaeltava, tuuli kauas kantaa,
Taakse usvaverhojen, taakse maitten merien, taakse vuorten, maitten merien.

Refrain

Kerro uivatko mun luokseni, näin lapsuudesta laivat.
Lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.